torstai 24. tammikuuta 2013

Leikkausta pukkaa

Niinhän siinä sitten kävi että maanantaina tipahti postiluukusta kirjekuori sisältäen struuman leikkauspäivän. Yllätyksekseni leikkaukseni on jo kahden viikon päästä. Ei paniikkia ei, pitää vain saada työt siihen malliin ennen sitä että voi jäädä hyvillä mielin määrittelemättömän pitkäksi aikaa sairauslomalle. Sen pituudelle kun en ole löytänyt mitään vakioarvoa ja lääkärikään ei uskaltanut sanoa arviota. Joillakin sairausloma on ollut vain yhden viikon ja toiset ovat joutuneet olemaan sairauslomalla parikin kuukautta. Olen selkeästi työnarkomaani, sillä osittain toivon kuuluvani tuohon ensimmäiseen ryhmään.

Tänään peruutin osan treeneistäni, sillä minulla on jäljellä 10-kerran kortissa enää yksi kerta ja kiitos tuon tarkasti määritellyn sairausloman pituuden en uskalla ostaa uutta korttia. Ensi viikolla on sitten viimeinen treenikerta ennen leikkausta, jonka jälkeen saan sanoa hyvästit treeneille pitkäksi aikaa. Tosin olen suunnitellut että siihen asti kunnes saisin alkaa taas treenaamaan keskityn jalkojen venyttelyihin. Ne kun eivät sillä tavalla rasita ylävartalon ja kaulan lihaksia, mutta ovat hyödyksi myöhemmin spagaattiin mentäessä.

Ensi viikolla minun pitää käydä verikokeissa ja pari päivää ennen leikkausta on tutustumiskäynti osastolle ja lääkärin haastattelu. Tuota tutustumiskäyntiä varten pitää kuulemma varata koko päivä aikaa. Aika hämmentävää varsinkin kun Kirurgisen sairaalan tututustumiskäyntiin ja lääkärin haastatteluun riitti maksimissaan pari tuntia.

Mistä tulikin mieleeni että mitä ilmeisesti olen ottanut tavoitteeksi käydä kokeilemassa HYKSin jokaisen sairaalan leikkaussalia. Tähän mennessä minulla on jo kokemusta Meilahden, Naisten klinikan ja Kirurgisen sairaalan leikkaussaleista ja nyt on vuorossa Jorvin sairaala.

Nyt pitää alkaa vähitellen miettimään mitä ottaisin mukaani osastolle. DS lähtee ehdottomasti mukaani. Se oli seuranani parilla viimeisellä kerralla. Ehkä jokin kirja voisi olla myös. Ja koska minulla ei ole edes tietoa siitä kauanko osastolla ollaan, niin voisin ottaa jonkun neulomuksenkin.
Olen tässä kohta puolitoista vuotta hautonut yhtä neuletakkiamallia, joka alkaisi olla vähitellen kypsä toteutukseen. Harmi vain että se vaatisi kyllä sitten mukaani melkoisesti lankaa ja valtava määrä papereita, joista voisin lääketokkurassa yrittää selvittää miten neuloa takki.
Toisaalta ostin aivan vast'ikään liukuvärjättyä lankaa uutta huivia varten, paitsi että minulta puuttuu vielä malli mihin käyttäisin sen langan.
Kolmas vaihtoehto olisi sukat. Muistelin ostaneeni muutama vuosi sitten vinkeän väristä lankaa, josta suunnittelin tekeväni sukat. Tosin olen nyt viime aikoina todennut että saadakseni sukkien valmistumisen kestämään pitempään kuin yhden päivän tarvitsen siihen jonkun pitsikuvion ja se taas merkitsee että pitäisi alkaa etsimään sitä mallia.
Viime aikoina olen todennut myös tarvitsevani uudet säärystimet. Siihenkin löytyisi lankaa, mutta kun haluaisin saada niihinkin jotain kuviota tasaisien sijaan.
Mitä ilmeisesti sairauslomalla keskityn sitten neulomiseen kun noita vaihtoehtoja tekemiselle tuntuu löytyvän oikein kunnolla... kunhan vain saan valittua mallin mitä haluan toteuttaa.


Sitten kun pääsen sairaalasta kotiin, niin olen varmaan todella pulassa. Tiedän PS3:n kuiskuttelevan korvaani ehdottaen muutamaa pelisessiota. Lankavyyhdit imartelevat neulomuksilla ja kangasläjät sekä uusi ompelukone taas ehdottelevat suorasukaisesti uuden tyylisiä vaatteita. Puhumattamaan lukuisista uusista kirjoista joita olen hankkinut täyttämään kirjahyllyn tyhjät aukot.

Ei kommentteja: