Odottelen jo innolla taas joulunajan sunnuntai-aukioloja. Viikolla kun ei kaupoissa oikein ehdi käydä muuta kuin pikaisesti ostamassa ruokatarpeita ja lauantait vain jotenkin häviävät työviikosta toipumiseen.
Sunnuntait ovat omalla kohdallani sen verran leppoisia päiviä että, mielelläni lähtisin kauppoihin kiertelemään ja tekemään enempi vähempi tärkeitä ostoksia. Silloin kun ei tunnu oleva kiirettä yhtään mihinkään.
Tämän tästä lehdissä on juttua juurikin noista sunnuntai-aukioloista. Milloin niitä tuntuu kaikki vastustavan ja milloin taas niitä kannatetaan oikein kunnolla. Tämän päivän hesarin verkkoversiossa sunnuntai-aukioloa taas kannatettiin.
Alunperinhän kaupat olivat ymmärtääkseni kiinni sunnuntaisin kirkollisen pyhäpäivän vuoksi. Mutta mielestäni Suomi alkaa olla sen verran moniuskollinen (ja nykyaikainen) maa ettei siihen voida enää vedota. Kristityillä kun tuo pyhäpäivä on sunnuntaina, juutalaisilla pyhäpäivä onkin lauantai ja muslimeille se on perjantai.
Toisaalta ymmärrän ja toisaalta taas en ymmärrä pienten erikoisliikkeiden ongelmaa, he kun tuntuvat tämän päiväisessä artikkelissa vastustavan sunnuntai-aukioloja. Eihän tuo muutos vaadi heitä pitämään auki liikettä 7 päivää viikossa. Se vain antaa heille mahdollisuuden halutessaan pitää liikettään auki myös sunnuntaina. Kolikon toisena puolena on aina vaara menettää asiakkaita sellaisille liikkeille jotka kykenevät pitämään liikkeensä auki myös sunnuntaina. Mutta hehän ovat ottaneet riskinsä jo siinä vaiheessa kun ovat päättäneet mihin kellonaikaan liikkeensä ovat auki viikollakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti