maanantai 31. maaliskuuta 2008

Blackwork-kirja saapui

Kävin tänä aamuna noutamassa postista Beginner's Guide to Blackwork-kirjan.
Selasin kirjankin jo läpi ja se vastaa täysin odotuksiani. Aluksi käydään työvälineet ja materiaalit läpi. Sitten esitellään käytetyimmät pistot ja miten tehdään omia malleja. Loppukirja sitten sisältääkin malleja, joista joillakin näyttäisi olevan aikamoisia etumusvarustuksia.
Euroissa tuon kirjan hinta posti- ja käsittelymaksuineen oli sitten 13,25 €. Kunpa vain olisin tilannut jotain muutakin siinä samalla, jolloin nuo kulut olisivat olleet vähemmän kappaletta kohden. Edelleenkin kannattaa tilata Jenkeistä tavaraa, sillä valuuttamuutoksessa hinta putoaa 34 prosentilla.
 
Pohdin tuossa mikä on blackwork'in suomenkielinen nimi joten soitin äidilleni. Hän sanoi itse käyttävänsä siitä nimeä mustakirjonta ja lisäksi löysi jostain kirjoistaan maininnan myös pohjakirjonnasta. Kummallakaan nimellä en kuitenkaan löytänyt netistä mitään tietoa, näyttäisi siltä että suomalaiset käyttävät tuosta kirjonnasta sen englanninkielistä nimeä.

torstai 27. maaliskuuta 2008

Sampo pankin verkkopalvelut

Tuntuu tämä kevät olevan täynnä vastoinkäymisiä. Olen jo valittanutkin blogissani TeliaSonerasta ja nyt näyttää olevan vuorossa Sampo pankki.
 
Ennen pääsiäistä puhuimme mieheni kanssa että pitää muistaa käydä nostamassa rahaa automaatista, jotta jos jotain ongelmia tuleekin Sampo pankin verkkopalvelujen päivityksen yhteydessä niin ainakin meillä olisi edes hieman käteistä pahimman hädän yli. Lisäksi puhuimme myös siitä että pitää kaikki mahdolliset laskutkin hoitaa ennen pääsiäistä ja verkkopankkiin ei sitten mennä ainakaan pariin viikkoon pääsiäisen jälkeen.
Arvaa vain muistimmeko maksaa ne laskut ja nostaa rahat. Eipä tietenkään. Onneksemme ainakaan vielä emme ole tarvinneet pankkikorttejamme sillä kaikki kaupat jossa olemme asioineet ovat hyväksyneet luottokorttimme. Hämmästykseni oli kuitenkin suuri kun luin eilisen Hesarin verkkoliitteestä että joillakin asiakkailla oli aivan oikeasti ongelmia korttiensa ja tiliensä kanssa.
Jouduin tiistaina käymään verkkopankissakin, sillä huomasin muutaman laskun erääntyneen. Ehkä minun olisi pitänyt ottaa ne mukaani ja käydä paikan päällä pankissa maksamassa ne varmuuden vuoksi. Onnekseni kaikki summat näyttivät olevan ihan ok, mutta joitain tapahtumia oli kirjoitettu virheellisesti.
Yksi asia mistä möykkäsin miehelleni oikein kunnolla oli salasanojen käyttötavan muutos. Ennenhän sisäänkirjautumiseen on tarvittu sekä se vakituinen salasana että muuttuva salasana avainkortilta. Näin se on edelleenkin. Närkästystä aiheuttanut muutos onkin toimintojen hyväksymisessä (esim. maksettavien laskujen hyväksynnässä). Ennen näissä käytettiin muuttuvaa salasanaa avainkortilta, mutta nyt se onkin tuo vakituinen salasana. Ei kuulosta pahalta, mutta entä jos joku onnistuukin poimimaan vakituisen salasanani ja ujuttautuu verkkopankkiin samalla kun itsekin kirjaudun sisälle. Tämän jälkeen hänellä on tiedossa salasana, jolla pystyy tekemään aivan kaikkea verkkopankissani vaikka itse olisinkin "luullut kirjautuneeni pois" palvelusta. Rahasiirrot olisivat ehtineet tapahtua ennen kuin olisin seuraavan kerran mennyt verkkopankkiin maksamaan laskujani. Ennen tällainen ei oikein ollut mahdollista, sillä kyseisellä hyökkääjällä ei ollut avainkorttiani ja täten ainoa tapa saada rahat siirtymään oli ujuttaa mahdollisia siirtoja omien laskujeni joukkoon ja saada sillä tavoin minulta oikea muuttuva salasana avainkortistani.
 
Ja tuo yllä kuvailemani tapaus on ollut ellei ole vieläkin mahdollista verkkopalveluissa olevien virheiden ja puutteellisuuksien vuoksi. Olen tässä pari päivää lukenut juttuja liittyen aiheeseen ja aika ikävän kuuloisia turvallisuusriskejä "harrastajat" ovat löytäneet. Tässä viimeisin Hesarin juttu, jossa haastatellaan F-Securen edustajaa.
Ehkä on parempi yrittää välttää tuota verkkopankkia vielä pari viikkoa, jotta saavat pahimmat puutteet korjattua. Ja erityisesti verkkopankin käyttöä yleisessä ympäristössä kuten kirjastot ja nettikahvilat. Pelkään eniten "tavallisten" ihmisten puolesta, joilla ei edes oman tietokoneen perusturvaukset ole kunnossa. He ovat niitä kaikkein haavoittuvaisimpia.

tiistai 25. maaliskuuta 2008

Spanish Sampler Mystery

Jonkun blogista olin lukenut helmikuun aikana tästä ristipistoprojektista ja mielenkiinnosta päätin osallistua siihen.
Maaliskuun alku oli melko tuskaista kun odotin ensimmäisen osan julkaisua ja innolla sitä sitten pistelinkin. Olisin saanutkin sen jo viime viikon alussa valmiiksi, mutta tuo pääsiäinen hieman haittasi askarteluineen... jotka ovat muuten vieläkin kesken.


Ohjeessa suositeltiin mustaa väriä, mutta kun olin liian laiska värjäämään tuota kangasta päädyin sitten käyttämään klassista valkoista väriä. Ja kyllä se näyttää upealta valkoisellakin pohjalla.
Nuo punaiset langat kehystävät seuraavien osien alueita, jotten vain vahingossakaan pistele ohi. Olen jossain vaiheessa "lainannut" äidiltäni loimilangan jämät johonkin omaan silloiseen projektiini ja sillä tiellä ne ovat edelleenkin. Sopivat vallan mainiosti tällaiseen merkkailuhommaan ja reunojen koossa pitämiseen.

No, nyt minulla on sitten piiiitkä aika saada kaikki pääsiäisaskartelut ja muut käsityöt valmiiksi, sillä seuraava osa tähän projektiin tulee vasta toukokuussa.

Edit: Second part of Mystery work

Neuletakki

Sainpas vihdoin ja viimein laitettua tämän sairasvuoteella neulomani takin tännekin. Olen jo muutaman kuukauden haikaillut itselleni pidempää neuletakkia, mutta mistään ei ole oikein sopivaa löytynyt. Your Facessa on ollut kaikkein sopivin malli, mutta hieman ahdisti silloin käyttää yli 100 € johonkin neuletakkiin.

Anttilan keskuvaraston tyhjennysmyynnissä ihastuin tuohon Novita Fiesta- lankaan ja päätin haluta siitä itselleni neuletakin. En kuitenkaan ostanut lankoja heti, vaan halusin etsiä sopivan neuletakkimallin sekä tarkistaa montako vyyhteä lankaa pitäisi ostaa. Mallin löydettyäni ja raa'asti laskemani lankamäärän turvin lähdin takaisin Kampin Anttilaan, jossa surkeudekseni huomasin siellä olevan jäljellä enää 6 vyyhteä. Laskelmieni mukaan olisin tarvinnut 7-8 vyyhteä. Meinasin jättää ostamatta langat ja haudata haaveeni, kun tuli mieleeni Itäkeskuksen Anttila. Ostin siis Kampista nuo 6 vyyhteä ja lähdin suunnistamaan kohti Itäkeskusta. Olin erittäin tyytyväinen että päädyin ostamaan nuo vyyhdet, sillä Itäkeskuksen Anttilassa niitä oli enää jäljellä 3 kappaletta. En raaskinut jättää yhtä vyyhtiä sinne yksinään olemaan, joten ostin nuo kaikki itselleni. Lankaa työhön meni loppujen lopuksi 7 vyyhteä, joten nyt minulla on pari ylimääräistä vyyhteä odottamassa jotain suurta pientä ideaa.

Pohjana käyttämäni malli oli Drops Designin malli numero 107-10. Tokihan lopputulos oli hieman eri kuin alkuperäinen malli, sillä lanka oli huomattavasti paksumpaa ja käyttämäni puikotkin olivat kokoa 7. Oikeastaan ainoat asiat, jotka säilyivät alkuperäisestä ohjeesta oli pitsikuvion malli ja kaikki ohjeessa mainitut pituudet ja niissä tapahtuvat kavennukset sekä lisäykset.
Mielenkiintoista sinällään että työtä tehdessä työ oli oikean mittainen koko ajan, mutta kun puin tuon päälleni kuvausta varten niin helmasta hävisi sellaiset 15-20 cm pituutta. Ehkä minun pitää hieman venyttää tuota helmaa päivittäin.
Toinen itseäni hämmentävä asia on tuo etuosien raitojen erinlaisuus. Etuosat ja takaosa on neulottu yhtenä suurena työnä, joten työtä aloittaessani uskoin vahvasti että sillä tavalla molemmista etuosista tuli edes suurin piirtein toistensa kaltaiset raitojen suhteen. Mutta eihän sellainen tietenkään sovi minun tapauksessa. Jostain kumman syystä kaikki vaaleat kohdat halusivat kertyä toiselle puolen etuosaa, kun toinen puoli taas otti vastaan tummat sävyt.

Nappien kanssa oli oma ongelmansa. En tiennyt Helsingissä yhtään nappikauppaa, joten ostin ensimmäiset napit Eurokankaasta. Kotona vasta huomasin että napit olivat liian pienet. Onnekseni mieheni sattui muistamaan Marmorikujalla olevan Singerin kaupan. Sain sieltä aivan ihanat napit... jotka nekin olivat reikiin nähden hieman liian pienet. Pidin kuitenkin noista napeista sen verran paljon että päätin pienentää mieluummin reikiä kuin ostaa vielä suuremmat napit.

Olen kuitenkin tyytyväinen ensimmäiseen ikinä tekemääni neuletakkiin ja huomenna pistän sen päälleni töihin... jos vain on sopivan viileä ilma.

keskiviikko 19. maaliskuuta 2008

Agressiivinen olo

Viime päivinä minua on ottanut pattiin oikein kunnolla. Eilenkin näyttö alkoi temppuilemaan pahimman kerran ja olin valmis viskaamaan sen jo ikkunasta ulos ennen kuin mies onnistui saamaan näytön toimimaan normaalisti (Säätönappi oli jumittunut). Loppuillan valittelin sitten kun fontit eivät näytä normaaleilta...
Tänä aamuna ompelin neuletakkiin napit ja huomasin napinreikien olevan liian suuret ja erehdyksissäni laitoin vielä napitkin vinoon kiinni. Joten luvassa on illalla purkuhommia.
 
Kaiken kukkuraksi Sonera aiheuttaa erittäin paljon herneen nenään vetoja tämän tästä. Ensinnäkin tämän tästä tapahtuu pieni mikrokatkeamisia nettiyhteydessä. Nyt ne päättivät sakottaa asiakkaitaan paperilaskuista eli huhtikuusta lähtien paperiversiot laskuista maksavat 1 euron. Samassa yhteydessä joitakin palveluja lopetetaan. Tämän lisäksi Soneran asiakaspalvelu muuttuu toukokuussa maksulliseksi, minkä seurauksena ne jotka haluavat soittaa palvelunumeroihin joutuvat poistamaan käytöstä maksullisiin palveluihin soiton eston. Ja ihan kuin tuossa ei olisi ollut tarpeeksi nyt ei edes ole mahdollista mennä kaikille normaaleille sivuille tuon Cogent Communications hommelin vuoksi.
 
Onhan se mukavaa että he ajattelevat luontoa tuolla paperisäästämisellä, mutta joudun joka tapauksessa tulostamaan laskun PAPERILLE kotona jotta muistan maksaa laskun ja siitä säilyy tieto muunakin kuin sähköisenä hiukkasena jossain tuolla kaukana. Olen jo muutaman kerran repinyt itseäni hiuksista, kun jokin tärkeä sähköisessä muodossa ollut lasku/kuitti onkin hävinnyt taivaan tuuliin.
Mukavampaa olisi ollut että olisivat alentaneet niille asiakkaille liittymänhintaa, jotka päättävät siirtyä sähköiseen laskutukseen. Varsinkin kun alkavat saamaan suuria rahoja noista asiakaspalveluun soitoista (minuuttihinta on melkein 2 euroa). Tosin ei tuo laskun muuttaminen sähköiseen muotoon oikein tunnu luonnistuvan meillä muutenkaan. Kaikki ohjeet käskevät tekemään muutoksen Omilla sivuilla, mutta kun en edes muista nähneeni mitään lappusta tai sähköpostia missä olisi minulle annettu käyttäjätunnukset tai salasana.
 
Itselleni viimeinen pisara on ollut tuo joillekin sivuille pääsyn estyminen, olen nimittäin jo löytänyt joka päivä kohteenani olleita sivuja, jotka eivät syystä tahi toisesta enää toimikaan. Kaikki nuo yhdessä on sen verran iso paukku että olemme alkaneet erittäin vakavissamme etsimään uutta yhteydentarjoajaa.

Lehtien oheislahjat

Taidan kuulua perinteiseen suomalaisryhmään. Mielinmäärin ostetaan jotain jotta saisi jonkin pienen, hassun tavaran ilmaiseksi. Yritän kyllä päästä siitä kovasti eroon, mutta erehdyttyäni kerran ostamaan englantilaisen ristipistolehden ilmaislahjoineen olen alkanut halajamaan niitä lisää.
 
Tämän kevään aikana olen kerännyt jo kolme pientä ristipistotyötä, yhden ohjeen, pienen ohjekirjasen ja mittanauhan (jossa sentit, tuumat, kankaan tiheyden mittaus ja neulojen koon mitta). Epäilen että tulen hankkimaan vielä muutaman noiden ristipistotöiden vuoksi. On niitä sen verran mukava tehdä iltaisin.

tiistai 18. maaliskuuta 2008

Dollarin kurssi

Tänä aamuna minulle valkeni vihdoin ja viimein miten halpa dollari on tällä hetkellä.
Olen jonkin aikaa haaveillut kokeilevani Blackwork-kirjontaa (Onko sillä suomenkielistä nimeä?). Tänä aamuna päätin etsiä netistä aiheesta kirjoja ja etsiä paikan mistä sellaisen saa halvimmalla. Löysin tällaisen aloittelijalle sopivan Beginner's Guide to Blackwork -kirjan, jonka päätin sitten hankkia.
Saksalaisen Amazonin sivuilla kirjan hinta oli 12,99 € + postitus- ja käsittelykulut, kun taas USAn Amazonilla hinta oli 12,21 $ + postitus- ja käsittelykulut. Päädyin tilaamaan tuon USAsta, sillä nuo kulut olisivat molemmissa olleet samaa luokkaa (ilman valuuttamuunnoksia).
Kauhuissani katsoin kirjan loppusummaa, joka oli vähän päälle 20 $ kaikkine kuluineen. Mutta kiitos dollarin kurssin euroissa loppusummaksi pitäisi tulla alle 13 €. Eli saan sen halvemmalla kuin mitä Euroopassa olisin sen saannut (Tietojeni mukaan).
 
Tästä kaikesta heränneenä olen alkanut pohtimaan mitä kaikkea sitä ostaisi sieltä 30% hinnan alennuksella. Muutama uusi kirja ja ehkäpä Nintendo DS:lle kunnon varasto pelejä (Jos nyt vain ehtisin vanhojakaan pelata loppuun asti).

Varo mitä sanot tai se voi tapahtuakin

Pitäisi varoa mitä sanoo. Viime maanantaina tulin töihin hieman myöhässä ja heti porukka oli huolissaan että olin sairastunut. Mihin minä (tottakai) vastasin sairastuvani vasta porukan viimeisenä ja sitten se onkin oikein kunnon tauti. Eikös vaan lounaan jälkeen maha alkanutkin kipristelemään sen pahimman kerran ja loppujen lopuksi jouduin luovuttamaan ja menemään kotiin lepäämään. Tiistaina ei töihin lähdöstä enää tullutkaan yhtään mitään, kun kuume oli noussut yli 38 asteen ja mikään ei pysynyt sisällä. Jouduin koko viikon kärsimään vatsaflunssasta tai vatsataudista (mitä nimeä nyt haluaakaan käyttää).
Se on toisaalta aika viheliäinen tauti, kun mikään ei todellakaan pysy sisällä ja vatsa vaan turpoaa minkä kykenee. Vatsalihaksia ja ristiselkää särkee vatsan yrittäessä laajeta niiden suuntaan ja mikään asento ei oikein tunnu olevan hyvä. Toisaalta taas sitten kun löytää sellaisen hyvän asennon, niin sitten sitä on vielä kykenevä tekemään jotakin. Jos minulla olisi ollut nuhakuume niin makaisin todellakin vain vuoteessa keskittyen hengittämiseen, mutta vatsataudissa energiaa riitti vielä käsitöillekin. Tekaisin nimittäin tuon taudin aikana itselleni neuletakin.
Nyt onkin sitten ollut hommaa yrittää saada vatsa taas toimimaan normaalisti, se kun tuntuu olevan vieläkin erittäin herkkänä ruokien suhteen.
 
Kirjoitanko muuten oudosti tai hassusti? Vuosien varrella nimittäin useampi ihminen on sanonut minun puhuvan oudosti. Useimmiten kuulen sanottavan käyttäväni sellaisia sanoja joita he eivät ole koskaan kuulleet tai niillä on puheessani eri merkitys kuin yleisesti. Lisäksi puheen painotus on erinlaista kuin "normaalilla" suomalaisella. Tänäänkin minulta kysyttiin mitä kieltä puhun äidinkielekseni. :P
Ehkä outo puhetapani johtuu siitä että olen nuoruuteni aikana asunut eri puolilla Suomea ja viimeiset kahdeksan vuotta olen melkeinpä päivittäin käyttänyt englantia sen 8 tuntia päivässä. Olen onnistunut ulkomaalaistumaan Suomessa.

maanantai 10. maaliskuuta 2008

Viikonloppuvieraita

Koko perjantaipäivän odotin innolla äitini saapumista. Hän oli ennen lähtöään luvannut etsiskellä kotona minun vanhoja valmiita ja keskeneräisiä käsitöitäni, joita kuulemma on kymmenittäin. Ikävä kyllä suurin osa töistäni olivat onnistuneet piiloutumaan oikein kunnolla, joten sain vain yhden viimeistelyä vaille olevan neulepuseron (jonka olemassaoloa en edes muistanut). Lisäksi hän oli löytänyt mummoltani saamani kultasormuksen, jota en sitäkään ollut muistanut ollenkaan. En ole muuten koskaan nähnyt niin leveää ja painavaa kultasormusta, mahtaa sillä olla hintaa. Äitini kertoi että mummo oli joskus lainannut rahaa jollekin ja saanut sormuksen pantiksi. Velkaa ei kuulemma oltu koskaan maksettu takaisin, joten mummo antoi sormuksen minulle lahjaksi silloin kun olin vielä pienen pieni tyttönen (ja vanhempani laittoivat sormuksen talteen odottamaan kasvuani).
 
Kuin pieni lapsi ikään esittelin äidilleni kaikki käsityöni ja suunnitelmani, joita olin tämän vuoden puolella tehnyt. Hieman kyllä jännitti millaisia kommentteja tulee, mutta eikö mitä, kehujahan sain vain ja hieman kehitysehdotuksia. Sukista äiti sanoi, jotta olin sitten mennyt opettelemaan ruotsalaisten tavan tehdä sukkia. Kantapäänkään virheitä hän ei edes huomannut, ainoastaan sen että kyllä sukassa kantapää on. Jouduin pariin kertaan piirtämään ja selostamaan mikä siinä kantapäässä on vikana ennen kuin hän tajusi erheeni. Äiti lupasi kotona etsiä oman ohjeensa ruotsalaisesta sukanaloituksesta ja tarkistaa miten siinä tehdään kantapää. Odottelen siis tuloksia.
 
Lauantaina vietettiin sitten naistenpäivää ja menimme kahdestaan keskustaan ostoksille. Äiti halusi kovasti nähdä millaisiin tiloihin Hobby Point oli muuttanut. Vietimmekin siinä kaupassa lähes kolme tuntia penkoen joka hyllyä ja laskuakin tuli yli 200€. Tosin suurin osa niistä tulevat äitini kurssilaisten käytettäväksi. Aika paljon tavaraa kyllä minullekin ostettiin (ainakin rahallisesti). Sain pari metriä villalevyä, huovutusneulaan kahvan, kukantekolaitteen, ristipistokirjasen ja pyöröpuikot. Tuo kukantekolaite oli täysin äitini idea, muut olivat omia puolinaisia pyyntöjäni.
 
Tämän jälkeen kävimme Tokyokanissa, sillä ruokavarastoissani alkoi olla hieman tyhjää japaniosastolla.
Lopuksi ostosreissun kruunasi ruokailuhetki Kampin Sähkötalossa sijaitseva sushiravintola Daruma Sushi.
 
Ostosreissun tehtyämme sain äidiltäni vielä monta metriä heijastinnarua, josta teen sitten saamallani kukantekolaitteessa hieman erinlaisempia heijastimia joku päivä. Olisin saanut vielä jotain villaakin, mutta en oikein löytänyt niistä oikein sopivia värejä.
 
Toivoin salaa että olisimme tämän jälkeen alkaneet työstämään villalevyjä, mutta yllättäen siskoni perheineen oli saapunut myös pääkaupunkiseudulle. Joten vietimme illan sitten siskoni ja hänen pikkupoikiensa seurassa.
 
Sunnuntaiaamuna äitini joutuikin sitten lähtemään takaisin kohtia kotiaan. hän lupasi kuitenkin että jos en saa kesään mennessä tehtyä villalle mitään, niin sitten käsitellään se yhdessä. Ehkäpä pääsiäisenä urakoin tuon villan oikean muotoonsa... tai sitten laitan sen syrjään odottamaan äitini paluuta.
Sen tiedän että tällä viikolla keskityn ristipistotyynyliinaan, neuletakkiin ja pääsiäispupuihin.

torstai 6. maaliskuuta 2008

Iltapuhteita

Mitä tehdä kun itselle riittäisi se 7,5-8 tunnin yöunet, mutta toinen tarvitsee mieluusti sellaiset pari tuntia enemmän unta? Varsinkin kun se toinen ei oikein suostu menemään yksinään nukkumaan vaan valvoo kaikin voimin siihen asti kunnes toinenkin tulee vuoteeseen.

Eräs oikea vastaus on: Mene vuoteeseen samaan aikaan sen toisen kanssa, mutta sen sijaan että pyörisit vuoteessa, tee lehtien kaupanpäällisinä tulleita ristipistotöitä se pari tuntia.


Tuota pikkutyötä olen sitten väkertänyt tällä viikolla iltaisin miehen tuhistessa vieressäni. Oli pakko laittaa työn takapuolestakin kuva, kun noiden ruusujen viimeistelypistot näyttävät niin paljon paremmilta siellä.

tiistai 4. maaliskuuta 2008

Sinooperin maaliskuun paketti

Heleijaa! Eilen saapui uusi askartelupaketti Sinooperilta, joka käytiin hakemassa tänä aamuna postista töihin mennessä. Koko työmatkan kurkin laatikon sisälle ja pohdiskelin millaisia pupuja ja munia tekisin.
 
En ole ehtinyt vielä edes aloittamaan edellistä askartelupakettia, siis sitä missä tuli valokuva-albumiin ainekset, mutta ei se mitään. Ei ole mieskään ehtinyt vielä pohtimaan mitä kuvia siihen laittaisi. ;)
Albumi valmistuu sitten kun tiedetään valokuvien teema.
 
Nuo puput ja munat aion kuitenkin saada maalattua ja ripustettua ennen kuin pääsiäinen on tullut ja mennyt.

lauantai 1. maaliskuuta 2008

Ensimmäiset sukat 20 vuoden jälkeen

Sitä ei tajuakaan kuinka vanha on ennen kuin alkaa laskemaan kuinka pitkä aika on jostakin. Aiemmassa postauksessa Kaulaliina ja pipo mainitsin sekä näytin ensimmäiset ja sillä hetkellä ainoat sukat mitä olen tehnyt. Pohdittuani ja pähkäiltyäni niitä sukkia ja miten ikävä niitä oli tehdä, päätin kokeilla tosiaankin yli 20 vuoden jälkeen josko sukkien teko olisi nyt mielekkäämpää. Päätöksentekoa helpotti myös mieheni kateus omia pörrösukkia kohtaan ja kun satuin Anttilasta löytämään sopivan pehmoista lankaakin.

Jotta sukkien teosta ei tulisi liian helppoa päädyin kokeilemaan sukan neulontaa kärjestä ylöspäin, ohje on peräisin neuleyhdistys Ullan nettineulelehdestä. Jouduin aloittamaan kärjenteon 2-3 kertaa molemmissa sukissa ennen kuin olin tyytyväinen jälkeen.
Valitsemani lankakin Novita Palma tuotti vielä omat jännityksen hetket sillä se oli olemukseltaan paksua, mutta käytännössä melkoisen ohutta. Kun olin ensimmäistä sukkaa tehnyt puoleen väliin jalkapöytää totesin silmukoiden väleistä tulevan aivan liian ohutta ja päädyin purkamaan ja aloittamaan täysin alusta koko työn. Sitten kokeilin millainen sukasta tulisi, jos käyttäisin kaksinkertaista lankaa. Tässä tapauksessa silmukoista tuli liian paksuja ja silmukoiden välin ohuus korostui entisestään.
Tuon kokeilun jälkeen keksin sen oikean ratkaisun, jolla silmukat pysyvät normaaleina, mutta silmukoiden väli ei jää niin paljaaksi. Päädyin neulomaan sukat kirjoneuleena. Ei muuta kaksi kerää lankaa tulille ja tekemään joka toinen silmukka toisella kerällä. Tällöin silmukka tehdään yhdellä langalla, mutta silmukoiden välissä on kaksinkertaisesti lankaa. En ole muuten koskaan ikinä tehnyt kirjoneuletta, joten oikean neulontarytmin ja lankojen asettelu vaati hieman harjoittelua.
Lanka on muuten mukavaa ommeltavaa, mutta onnistuin koko sukan teon ajan hukkaamaan yhdestä puikosta silmukan. Hukkumisen huomattuani yritin löytää kadonneen silmukan venyttelemällä työtä eri suuntiin, mutta ei yhdessäkään kohtaa ei lähtenyt silmukka valumaan. Ilmeisesti se tarttui viereiseen silmukkaan sen verran hyvin että en huomannut kavennuksen tapahtumista.
Neulominen onnistui muuten ihan hyvin, mutta tuo kantapää oli kyllä täysi murheenkryyni. Luin ohjeesta kolmeen kertaan ohjeen kuinka kantapää tehdään, mutta onnistuin kuitenkin tyrimään sen täysin tai sitten ohjeessa on virhe eikä sitä ole kukaan tullut korjanneeksi.

Tässä ohje jonka mukaan tein kantapään.

"Mallisukkien kantapää on neulottu näin:

Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo, kunnes kantalapun vasemmassa reunassa on 9 s. Neulo 2 s takareunoista oikein yhteen, neulo 1 oikein, käännä. Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta. Neulo nurjaa, kunnes reunassa on jäljellä 9 s. Neulo 2 s nurin yhteen, neulo 1 s nurin, käännä. Jatka kantapää loppuun tällä tavoin. Kantalappuun jää 14 s."

Tulokseksi sain tuon viereisen kuvan mukaisen sähellyksen.
Se ei oikein muistuta kantapäätä. Osaisiko joku sanoa, ymmärsinkö ohjeesta jotain väärin vai onko ohje oikeasti pielessä?

Ei pitäisi seurata ohjetta täysin sokeasti vaan sitä voisi käyttää omaa järkeä ainakin jonkin verran ajoittain.
No, olipa tuon kantapään teon yhteydessä tulossa kunnon hengitysaukot sukkiin.

Tuloksen nähtyäni pohdin tuon kantapään purkamista, mutta tulin siihen tulokseen että olisi ollut aivan liian paljon hermoilleni tuolla langalla. Joten tyydyin poimimaan reikien kohdalta silmukoita sen verran että sain suurimmat reiät piiloon. Valmiissa sukissa ei muuten huomaa tuota sähellystä, kiitos pörröisen langan. Tai no, katsotaan huomaako äitini virheet kunhan tulee kylään...

Kuvassa nuo sukat näyttävät todella suurilta jalkaan nähden, mutta kyllä ne ovat ihonmyötäiset. Miehen jalat vain ovat sen muotoiset että kaikki sukat näyttävät niissä isoilta.
Nuo sukat sopisivat minullekin muuten jalkaan, mutta ovat hieman liian pitkät. Meillä on mieheni kanssa muuten samankokoiset jalat, paitsi hänen jalka on muutaman sentin verran pitempi ja tuo alue, jossa kantapää yhdistyy nilkaan, on sen verran laajempi ettei hän pystynyt sovittamaan sukan kokoa silloin kun tein sukkaan vartta. Metallipuikot eivät antaneet tarpeeksi myöden. Ehkä seuraavalla kerralla voisin pujottaa nuo sukat aina väliaikaisesti pyöröpuikoille koetusta varten.

Itselleni vielä muistutukseksi seuraavia sukkia varten... (Näitä kun oli loppujen lopuksi mukava tehdä ja mieskin oppi sujauttamaan puikon takaisin silmukoiden läpi silloin kun puikko vahingossa tipahti.)
  • Puikot kokoa 5
  • Novita Palmaa menee yhteen sukkaan n. 38g
  • silmukoita yhteensä 40